Siirry sisältöön

Pääsiäisen kahdet kasvot

Pääsiäinen on kevättalven juhla

Kohta koittaa pääsiäinen! On kuljettu pitkä ja raskas ajanjakso taistellen ensin virusta vastaan. Nyt on sodan uhka maailmassa. Vapaus ja rauha tuntuu menetetyn. Pääsiäinen on valon ja uuden elämän aikaa. Toivotaan, että se on sitä meille jokaiselle.

Luonto herää elämään

Pääsiäinen sijoittuu nyt huhtikuun puoliväliin. Mikä mahtava aika olla luonnon keskellä seuraten sen heräämistä. On sykähdyttävää kuulla ensimmäinen peipposen viserrys. On ilo nähdä keltaisena helottavat leskenlehdet tienpenkalla. Auringon lämpö sulattaa viimeisenkin jään.

Peippo

Luonto alkaa vihertää, kun silmut puissa ja pensaissa alkavat aukeamaan pikkuhiljaa. Tonttimme laidalla koski virtaa runsaana ryöpyten ja kohisten yli kivien. Sekin on päässyt vapauteen jäiden kahleista ja ikään kuin ilosta nousee jopa yli äyräidensä.

Pitenevät päivät, iltojen siniset hetket. Lintujen muuttoparvet levähtävät pelloilla. Maanviljelijä alkaa ahertaa peltotöissä. Unoda arkiset huolet, pysähdy ja nauti levosta ja rauhasta.

Mitä, jos pysähtyisimme miettimään, mitä pääsiäinen tarkoittaa henkilökohtaisesti meille itse kullekin? Kenties se saa puhutella ihan uudella tavalla.

Olen koonnut tähän jonkun verran asioita pääsiäisestä. Katsonut sitä eri puolilta ikään kuin sillä olisi kahdet kasvot.

Kristillinen pääsiäinen

Pääsiäinen (latinaksi Pascha) on vuosittain vietettävä kristillinen juhla. Sitä vietetään Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksen muistoksi. Kirkoissa pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, joka huipentuu pitkäperjantaihin, Kristuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Pääsiäissunnuntaista alkaa varsinainen pääsiäinen.

Puutarhahauta

Pakanallinen pääsiäinen

Vanhoissa uskonnoissa on keväisin vietetty kevään jumalan (Eostra tai Ostra) juhlaa. Anglosaksinen juhlan nimi on Easter (saksaksi Ostern). Jumala tulee maan päälle jäniksen muodossa ja munii kirjavia munia, hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuvia.

Juutalaisuus ja pääsiäinen

Juutalaisuudessa vietetään viikon kestävää pesah-juhlaa muistaen Israelin kansan vapautumista Egyptin 400 vuotta kestäneestä orjuudesta (2 Moos. 12). Pesah-juhlaan liittyy Happamattoman Leivän juhla.

Eve passover symbols of great jewish holiday pesach matzoh

Pääsiäinen -sanan alkuperä

Suomen kieleen sanan keksi Mikael Agricola. Se tarkoittaa pääsiäistä edeltävän 40 vuorokauden paastonajan päättymistä eli paastosta ”pääsemistä”. Kristinuskossa ”pääseminen” tarkoittaa myös synnistä pääsemistä Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta.

Monien muiden kielten pääsiäistä tarkoittava sana on luultavasti johdettu hepreankielisestä nimestä pesah. Venäjäksi sana on pasha (myös sen nimen on saanut jälkiruoka), kreikkalaisille juhla on paskha ja ruotsin kielellä påsk.

Pääsiäisen ajankohta

Kevätpäiväntasaus on maaliskuun 21. päivä, jolloin päivä alkaa pitenemään. Määritelmä ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” on vain viitteellinen.

Todellisuudessa sijoittuminen kalenterissa ei määräydy tähtitieteelliseltä pohjalta. Ajankohdan laskemiseksi on käytetty 19 vuoden mittaisia taulukoita, jotka määräävät kevään ensimmäisen täysikuun, joka voi siis olla 21.3.

Pääsiäisperinteistä

Suomalaiseen pääsiäiseen kuuluu mm. mämmin syöminen, pääsiäismunien maalaaminen. Juutalaisesta perinteestä nousee pääsiäislampaan laittaminen ateriaksi. Munalla on symbolista merkitystä, sillä kätkeehän se sisäänsä uuden elämän. Uutta kasvua kuvaa vihreä rairuohoa, jossa tepastelevat keltaiset pääsiäistiput. Keltaiset narsissit kuuluvat myös pääsiäiseen.

Hiirenkorvalle heräävät koivunoksat ja pajunkissaoksat koristellaan värikkäin höyhenin ja paperikoristein. Pääsiäistä edeltävänä Palmusunnuntaina lapset lähtevät usein noidiksi pukeutuneina kulkemaan ovelta ovelle. Käsissään heillä on virpomisvitsat, joilla kosketetaan henkilöä ja  luetaan joku virpomisloru.

Tämä on alun alkaen itäsuomalainen ja karjalainen perinne. Ohessa eräs loru, jossa toivotetaan onnea ja menestystä. Palkaksi virpojan tuli saada esim. makeinen. Alun perin se käytiin noutamassa pääsiäispäivänä.

”Virvon varvon vitsasella, kosken kevätpajusella, terveyttä toivottelen, siunausta siivittelen, onnea oksalla tällä.”

Pääsiäiskokko ja noidat

Varsinkin Pohjanmaalla poltetaan pääsiäislauantaina ja sitä seuraavana yönä pääsiäiskokkoja. Rovion tarkoitus oli karkottaa noidat ja pahat henget. Uskottiin, että Jeesuksen ollessa haudassa ei ollut Jumalan suojelevaa vaikutusta.

Mitä enemmän savua ja kipinöitä, sitä tehokkaammin estyi henkien ja noitien pääsy ihmisiä ja eläimiä vahingoittamaan.

Lopuksi

Ilman joulua ei ole pääsiäistä kristillisessä mielessä. Molempiin juhliin liittyy kuitenkin niin tonttuja kuin noitiakin. Juhlalla on kaksi puolta. Koetpa tämän pääsiäisjuhlan kummalta tahansa suunnalta, niin parasta se on Silfvastas Holiday Homes -tiloissa maaseudun rauhassa .