Ajankohtaista

20.7.2019

Elämys on elämää, aistein koettua iloa

Elämys suomenkielellä on jotakin elämään liittyvää. Sitähän se onkin, sillä Wikipedia kuvaa sen ”moniaistisena ja merkittävänä kokemuksena, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Elämyksen aikana koettu ja opittu voidaan omaksua osaksi arkipersoonaa, tai elämyksen kokeminen voi johtaa oman maailmankuvan muuttumiseen.”

Persoonallista

Elämys on hyvin henkilökohtainen kokemus. Mikä vaikuttaa elähdyttävästi toiseen, ei tuota toiselle samaa kokemusta. Riippuu paljolti henkilön persoonasta ja hänen lähtökohdistaan. Toiset ovat varovaisempia ja toiset taas hakemalla hakevat äärimmäisiä kokemuksia.

Seikkailijan kokemus

Seikkailija ottaa reppunsa, pakkaa sinne passin, kukkaron ja puhelimen, muutamia vaihtovaatteita. Lentolippu netin kautta ja sitten vain menoksi. Viidakot, savannit ja vuoristot jne. odottavat! Joku meloo aavalle merelle kajakissaan ja majoittuu pienelle ulkosaarelle. Siellä sitten pieni mökki tuulensuojana, retkimuonaa mukana ja makuupussi vuoteena on hänelle elämys.

Tyttäreni harrasti laskuvarjohyppyä seitsemisen vuotta. Eka hyppy meni omakotitalon katolle, mutta onneksi ei sattunut pahempaa. Siitä toivuttuaan hän hyppäsi satoja hyppyjä. On kuulemma niin hieno tunne, kun koneesta hypättyään kokee vapaan pudotuksen korkeuksissa ja sitten varjon varassa laskeutuu maahan. Joku menee merten syvyyksiin tai luoliin sukeltamaan ja kokee sen lumoavan maailman parhaana elämyksenä.

Onkohan olemassa kenties joku”extreme-geeni? Joillakin on suuri taipumus hakeutua jännittäviin ja omia rajoja koetteleviin kokemuksiin. Tiedä häntä, mutta minä olen kyllä sellainen arkapupu, että pysyn kyllä tiukasti maan kamaralla ja etsin toisenlaisia elämyksiä.

Toisenlainen elämys

Introverttina persoonana kaipaan monesti kaiken hälyn ja ihmisjoukkojen keskellä hiljaista yksinoloa. Elämys voi olla kävelyretki.  Tarkkailen luontoa, pilviä, taivasta ja ihailen kukkasia. Tai sitten löydän hyvän ja mielenkiintoisen lukuelämyksen tai katson elokuvan, jonka muistan vielä pitkän aikaa jälkeen päin.

Niinkin arkinen asia kuin puhtaat lakanat vuoteessa, johon saa pujahtaa kun on ensin käynyt saunassa. Muistan kuinka maalla kotona äiti kuivatti lakanoita kevättalvella ulkona auringossa. Se tuoksu, mikä niistä tuli, kun ne vielä kohmeisina tuotiin sisälle kuivumaan. Sen kun olisi saanut purkkiin.

Toinen muisto lapsuudestani, elämys oli sekin.  Oli niitetty ja pihanurmi. Lakaistu heinät kasaan, jossa me lapset saimme vähän telmiä. Sitten lähdettiin illalla uimaan. Vesi oli lämmintä ja ilta-aurinko paistoi laiturille. Tyyni järvi, joku vesilintu lipuu vedenpintaa, sukeltaa sitten pinnan alle ja nousee jälleen muutaman metrin päästä ylös. Ihanan raukea olo, yhdessä perheen kanssa.

Elämysten tuottaminen matkailuyrityksenä

Elämyksiä ei voi koskaan takuuvarmasti tuottaa juuri siksi, että olemme yksilöitä.  Mietipä, millaisia elämyksiä sinä haluaisit lomallasi kokea!

Elämää metsässä

Tervantuoksuinen laavu, mustaksi nokeentunut kahvipannu ja nuotio. Makkarat tirisevät hiilten hehkussa ja nuotiolla valmistuvan kahvin tuoksu! Tuulen humina puiden latvoissa. Aurinko lämmittää kasvojasi, joku lintu ääntelee lähistöllä. Tuoksuu metsä, pihka ja sammal.

Mättäillä siniset mustikat kutsuvat poimijaa. Kipon pohjalle kopsahtaa muutama marja, sitten niitä on yhä enemmän. Pian on kipollinen marjoja syötäväksi? Tai kori keikkuu käsivarrella, kirpeänä syysaamuna matkalla kuusikkoiseen sienimetsään.

  Silfvastas Holiday Homes laavu metsässä

Lasten ja lapsenmielisten iloa

Ongen koho kelluu hiljaa veden pinnalla. Sitten alkaa tapahtua. Koho hieman pompahtelee, jännitys tihenee, koho painuu veden pinnan alle. Lapsen silmät pyöreät ihmetyksestä. Kalasaalis tarttui syöttiin!

Järvellä vene lipuu hiljaa eteen päin. Kimmeltävä auringon silta välkehtii veden pinnalla. Yhtäkkiä virvelin vapa jännittyy ja siima kiristyy. Meidän perheen veneretki, kesälomamuisto kerrottavaksi kavereille ja muisteltavaksi vuosienkin päästä.

Elämä on tässä ja nyt

Elämys. Jälleen on uusi aamu! Kastepisarat kimmeltävät ruohikossa auringon valossa. Kädessäsi höyryävä kupillinen juuri keitettyä tuoretta kahvia. Hiljaisuus. Joku lintu ääntelee jossakin. Juuri sinä siinä paikassa ja sillä hetkellä. Ohi kiitävä hetki, mukava muisto.
Paljaat jalat koskettavat kosteaa nurmikkoa. Astelet rantaan ja pulahdat raikkaaseen veteen, jonka viileys viipyy iholla vielä jonkin aikaa vedestä noustuasi.

    Silfvastas HOliday Homes Taasianjoen koski

Istahda siinä hetkinen kosken äärelle ja kuuntele veden hiljaista solinaa. Auringon lämpö hyväilee kasvojasi. Päästä irti huolista ja tekemisestä. Saat vain olla, ihan vapaana, nauttia.

Sade ropisee kattoon. Unettavaa. Silmäsi painuvat kiinni ja olet unten mailla.  Stressi ikään kuin sulaa pois. Levollisuus ja rauhoittuminen tulee tilalle. Maailma kiireineen jää taakse.

Silfvastas Holiday Homes pienessä Pukaron kylässä Lapinjärven maalaiskunnassa ei tarjoa sinulle äärimmäisiä kokemuksia, suuria seikkailuja. Mutta meillä on jotakin sellaista pientä ja yksinkertaista, mitä moni kaipaa.

Olemme parhaimmillamme tarjotessamme rauhallista ja leppoisaa olemista. Luulenpa, että hyvin hyvin moni on täällä  saanut kokea jotakin, mikä kutsuu tänne yhä uudestaan.

Tulethan sinäkin!

 

 

20.5.2019

Hyvinvointia ja terveyttä 

”Jos ei viina, sauna ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi”

Näin toteaa vanha suomalainen sananlasku. Uskoisiko tuohon! Viina ehkä, kenties saunakin, mutta terva?  Vanha kansa taisi tietää, uskoi ja kokeili.

Ennen vanhaan ihmiset kokemusperäisesti uskoivat monenlaisiin parantaviin hoitokeinoihin. Olivatko ne tehottomia nk. uskomushoitoja, kuten nyt puhutaan? Nykytiede on mennyt eteenpäin ja on keinoja tutkia erilaisia asioita. Niinpä on voitu osoittaa, että ennen vanhaan ollaan oltu oikeilla jäljillä.

Alkoholi, viina, pirtu…

Viina on viisasten juoma. Pienessä määrin sen on sanottu olevan terveydelle hyväksi. Pieni tilkka, ”fingerporillinen” konjakkia voi tehdä hyvää sydämelle ja rauhoittaa. Jos viina pääsee isännäksi, niin voi käydä siten, että yksi annos on liikaa eikä tuhat enää riitä. On tunnettava rajansa. Moni kuvittelee hukuttavansa murheensa alkoholiin, mutta eivät ne huku, korkeintaan voivat hetkeksi unohtua.

Hyvässä seurassa tunnelman kohottajana alkoholi kohtuudella nautittuna voi vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Iloinen ja hyvä sosiaalinen yhteisö jo sinänsä tekee hyvää.

Käsidesi bakteereita vastaan terveysRakkaalla lapsella on monta nimeä sprii, pirtu, etanoli. On tunnettua, että alkoholilla sopivassa pitoisuudessa on mikrobeja tuhoava vaikutus. Onhan siitä esimerkkinä desinfiointiaineet, joilla pystytään vähentämään ja estämään haitallisten bakteerien ja virusten leviämistä.

Ennen vanhaan eläimiäkin hoidettiin viinalla, lähinnä tulehduksia. Tarina kertoo eläinlääkäristä, jonka luokse isäntä tuli pyytämään pirtureseptiä. ”No, sikako pitää saada neljälle jalalle?” kysyi lääkäri. ”Ei, kun isäntä nelinkontin.”. No, tarinat ovat tarinoita ja leikki sijansa saakoon.

Terva ja pihka, puusta molemmat

Tervaa on valmistettu monesta puulajista. Sitä  on käytetty mm. suksien pohjiin, soutuveneiden ja isompienkin alusten kestävyyden parantamiseksi. On arvioitu, että terva koostuu 10000 eri ainesosasta.  Asiantuntijat otaksuvat, että lääketieteellisesti tärkeimmät ainesosat ovat fenoleja ja aromaattisia hiilivetyjä. Niiden alkuperä (puu), maaperä ja muut ympäristön muuttuvat tekijät vaikuttavat tervan ominaisuuksiin.

Hilse kuriin tervashampoolla hyvinvointi terveys ihoTervaa on käytetty erityisesti ihotautien hoidossa. Minulla oli lapsena polvi- ja kyynärtaipeissa kutiava ihottuma. Muistan käynnin lääkärissä, joka sanoi sen olevan maitoruven pikkuserkku. Sain pieniä sinisiä pillereitä ja ruskean mustakantisen lasipurkin, jossa oli tervasalvaa. Kyllä se ihottuma siitä sitten parani iän myötä tervalla tai ilman.

On olemassa myös tervasaippuaa ja tervashampoota, joista viimeksi mainittu kyllä auttaa päänahkan hilseilyyn.  Kokemusta on miehelläni. On kehitetty myös pihkasalvaa, joka auttaa ihon rohtumiin ja halkeiluun. Äidilläni oli tapana ottaa kuusesta valuvaan pihkaa suoraan havaisiin sormenpäihin.

Pihkasalva soveltuu moneen käyttöön Kuusen pihka auttaa ihoa paranemaan

”Haavanhoitoon, palovammoihin, auringon polttama iho, kynsisieni, halkeilevat sormenpäät ja kantapäät, herpes, poskiontelotulehdus, syylät,  ampiaisten ja hyttysten pistoihin nopea helpotus

Lisäksi pihkasalvaa suositellaan ruusuun, peräpukamiin, tulehtuneeseen ihoon ja säärihaavoihin. Myös makuuhaavat ja atooppinen iho, psoriasis ja hiivasieni ovat monipuolisen pihkasalvan käyttökohteita. Pihkasalva on sen takia todellinen luonnon ihmevoide.”

 

Sauna vanhin voitehista

Muistoja ja muisteloita

Saunassa on ennen vanhaan synnytty ja siellä on saatettu ihminen viimeiselle matkalle elämän päätyttyä. No, tällaista nyt ei enää Suomessa ole, mutta saunominen on kuitenkin yhä suomalaisille tärkeää.

Muistan itse lapsuudestani joulusaunan, jonka isä koristeli aattoiltana. Lauantaina oli vielä siihen aikaan koulua, josta palatessani sieraimiini tuli puusavun kodikas tuoksu.  Isä lämmitti saunaa. Usein oli ison puulämmitteisen kiukaan kiville laitettu alumiinipussiin makkaraa ja sekavihanneksia iltaruuaksi.

Saunotaan Silfvastas Holiday Homes sauna

Kannattaa saunoa

Se edistää terveyttä ja hyvinvointia, näin ovat tutkijat todenneet.

Saunan terveysvaikutuksia on tutkittu jo vuosikymmeniä erityisesti Suomessa, Japanissa ja Saksassa. Vaikka tutkimus ei ole ollut systemaattista, vuosien varrella kertyneen tiedon perusteella voidaan ainakin olettaa, että saunasta on tai voi olla hyötyä monissa  tapauksissa (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00927):

Sauna ja iho

On todettu, että saunominen parantaa ihon läpäisyestettä niin, ettei saunojan iho kuivu niin helposti kuin saunaa välttävän iho. Kesällä saunotaan usein, mikä saattaa selittää sen, että  kuivaihoisen iho ei kuivu niin paljon kuin talvella. Saunominen vaikuttaa myönteisesti myös ihosairauksissa kuten psoriasis, tali-ihottuma ja infektoitunut ihottuma.

Sauna, sydän ja verenkiertoelimistö

Verenpaineen on todettu alenevan jo puolen tunnin saunomisella. (Itä-Suomen yliopiston Sauna ja sydänterveys -tutkimusprojekti). Jos käyt säännöllisesti saunassa, sinulla on pienempi riski sairastua sydänsairauksiin, verenpainetautiin, aivoinfarktiin, Alzheimerin tautiin ja dementiaan. Lisäksi säännöllinen saunominen on yhteydessä pienempään sydänperäisen äkkikuoleman riskiin.

Saunominen voi myös vahvistaa immuunijärjestelmää ja vähentää kehon hiljaista eli matala-asteista tulehdusta. Saunomisen on havaittu olevan yhteydessä pienempään hengityselimistön sairauksien riskiin.

Jatkuvasta nuhasta kärsivä voi saada helpotusta saunomisesta, kun saunassa käydään 3–5 kertaa viikossa. Myös astmaatikot hyötyvät saunomisesta, sillä saunominen laajentaa keuhkoputkia.

Sauna ja stressi

Sauna tutkitusti rauhoittaa. Sauna ja sydänterveys -tutkimus  osoitti, että sykevälivaihtelu kasvoi saunomisen jälkeen. Suurempi sykevälivaihtelu viittaa autonomisen hermoston tasapainottumiseen ja stressitilan vähentymiseen.

Saunominen lisää endorfiinien, aivojen tuottamien ”sisäisten morfiinien” tuotantoa. Tämä voi selittää rentoutuneen ja rauhallisen olon saunomisen jälkeen. Saunominen rentouttaa kipeitä lihaksia, se helpottaa myös fibromyalgiaan ja reumaan liittyviä kipuja. Vaikutus perustuu ainakin osittain mielihyvähormoneihin eli endorfiineihin.

Silfvastas Holiday Homes tarjoaa sinulle ainutlaatuisen kokemuksen! Jokainen täällä vieraillut asiakkaamme on ollut ihastuksissaan kylvettyään aidossa suomalaisessa saunassa.

Maaseudun rauha, kohiseva koski ja satakielen laulu kesäaikaan. Talvella valkoiset hanget ja kirkas, syvänsininen tumma tähtitaivas on kokemus vailla vertaa.