Skip to main content

Tiesitkö tämän laskiaisesta?

Hyvin vanha perinne

Laskiaissunnuntaita ja laskiaistiistaita vietämme joka vuosi. Laskiaissunnuntaista alkaa kevään suuren juhlan, pääsisäisen odottaminen. Pääsisäissunnuntai on 7 viikkoa (noin 50 päivää) laskiaisesta.

Laskiaista on vietetty jo 600-luvulta asti. Suomen lisäksi sitä vietetään Ruotsissa, Venäjällä, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Laskiaisella on pitkät perinteet. Suomessa niillä on juurensa vanhassa työjuhlassa. Silloin lopetettiin pellavien, hamppujen ja villojen muokkaaminen, samoin niistä ei kehrätty lankaa.

Nimen alkuperästä

Mistä sana laskiainen on tullut suomen kieleen? Liittyykö se laskemiseen? Arvioidaanko jonkun lukumäärää?   Matematiikassa esim. laskea yhteen jne. Kyllä, kuten edellä kerroin, niin lasketaan viikkoja pääsiäissunnuntaihin.

Sana laskeutua lienee myös samaa sanajuurta. Se tuo minulle mieleen jotenkin alaspäin menemiseen, kuten laskeutua portaita. Laskiaistiistaista tosiasiassa laskeudutaan paaston aikaan, joka alkaa seuraavana päivänä, tuhkakeskiviikkona.

Romaanisissa kielissä vanha nimitys laskiaiselle on ”carne lasciare”. Sanonta tarkoittaa lihan jättämistä, paastoamista ruuan suhteen. Lasciare on vääntynyt suomen kieleen sanaksi laskiainen.

Uskomuksia ja kieltoja

Luterilaisuuden myötä paaston merkitys hiipui pois. Uskomukset ja kiellot säilyivät kuitenkin kansan  mielessä. Työntekemistä ei pitänyt laskiaisena jatkaa enää iltapäivällä. Saunaan piti mennä, kun oli vielä päivä eikä siellä saanut puhua. Näin ajateltiin töitten sujuvan hyvin tulevana vuotena,

Karnevaalit

Katolisissa maissa vietetään laskiaisen aikaan karnevaaleja, joka nimitys tulee sanoista ”carne vale” (jäähyväiset lihalle). Ranskankielinen nimitys Mardi Grasso käännettynä on rasvatiistai. Venäjällä Maslenitsa, joka tarkoittaa voita. Ruotsiksi laskiainen on fettisdisdag, ”läskitiistai” (vrt. ruotsin fläsk vs. läski suomeksi).

Rasvaa ei säästelty

Laskiaistiistaina syötiin rasvaisia ruokia ja lihaa, sillä olihan selvittävä paaston ajan yli. Lihaa saatiin vasta paaston loputtua. Rasvaisuuden uskottiin lisäävän karjan hyvinvointia. Lehmät lypsivät ja siat kasvoivat, kun suupielissä ja sormissa kiilteli rasva. Käsissä rasvan piti antaa kuivua pyyhkimättä, sillä silloin viikatteen käsittely sujui jouhevasti eikä sirpistä saanut haavoja.

Miten on tänään?

Laskiaiseen kuuluu hernekeitto, johon laitetaan esim. siansorkkia tms. rasvaista lihaa. Muistan itse omasta lapsuudesta myös tämän siansorkkien käytön. Sorkat ruskistettiin ensin uunissa ennen kuin ne laitettiin keittoon. Monta kertaa me syödä mussutettiin niitä sellaisenaan paistamisen jälkeen. Kerrotaan, että marsalkka Mannerheimin lempiruokaa olisi ollut siansorkat.

Laskiaispulla on alun perin kotoisin Ruotsista (semla, sämpylä). Myöhemmin (1800-luvulla) pulliin alettiin lisätä makeaa täytettä. Kermavaahto ja hillo tai mantelimassa kuuluvat tänään ehdottomasti laskiaispulliin.

Laskiaiseen kuului myös mäen laskeminen esim. pulkalla. Mäkeä viiletettäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kuin nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia”! Näin toivottiin hyvää satovuotta omille pelloille. Naapureiden pellot tuottakoot ”tippuroita ja tappuroita”, siis epäonnea sadon suhteen. Nykyään mäenlasku kuuluu laskiaiseen, lisäksi luistellaan ja jäälle rakennetaan ”napakiikku”, eli pystytolppaan kiinnitetään pitkä puomi, jonka päähän kiinnitetään kelkka. Sitten vaan hurjaa menoa ympäri.

Laskiaiseen liittyy myös tulevan sään ennustelua: ”Jos laskiaisena tuiskuaa, tuiskuaa joka päivä pääsiäiseen asti”.  Nykyisin ennustaminen on niin epävarmaa, sillä välillä paistaa aurinko välillä sataa vettä. On pakkanen tai ihan suojakeli, niin kuitenkin laskiaiseen liittyy kevään tulon ja suuren juhla-ajan odottelua. (Tästä pääset lukemaan aiemman artikkelini ”Pääsiäisen kahdet kasvot”).

Viimeisimmät artikkelit